Toimintasuunnitelma 2012

Yhdistyksen yleistavoitteet ja toiminta vuonna 2012

Johdanto

Tampereen Setan nimi muuttuu Pirkanmaan Setaksi. Yhdistyksen nimi viestii alueellisen toiminnan laajuudesta ja mahdollistaa mm. luontevan medianäkyvyyden Pirkanmaan maakunnan 22 kunnassa. Yhdistyksen päätoimipaikka pysyy kuitenkin Tampereella. Aluejaostojen perustaminen on mahdollista vapaaehtoistoimijoiden aloitteista. Yhdistyksen uutisointi ja muu näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja yleensä verkossa tukevat monipuolista alueellista lisähuomioarvoa. Lokakuun 2012 kunnallisvaalit saattavat vauhdittaa yhdistyksen pirkanmaalaista ihmisoikeustyön laajuutta kunnissa.

Olemme yksi suurimmista ja vanhimmista valtakunnallisen SETA ry:n alueellisista jäsenjärjestöistä. Olemme myös ILGA-EUROPE:n jäsen. Toimintamme tavoite on edistää paikallisesti ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta sekä vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja yleiseen asenne- ja mielipideilmastoon rakentavassa hengessä.
Tavoitteiden saavuttamisessa auttavat mm. yhdistyksemme vapaaehtoisten järjestämä sosiaali-, tiedotus- ja koulutustarjonta, vuotuiset ihmisoikeustempaukset sekä vertais- ja muu ryhmätoiminta. Tarjoamme lisäksi ammattilaisvoimin toteutettua tuki- ja neuvontapalveluja verkossa ja puhelimessa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta koskevissa kysymyksissä. Tampereella sateenkaari taipuu elämänkaarta mukaillen; järjestämme toimintaa kaikenikäisille mm. nuorille suunnattuja Alt-bileitä sekä legendaarisia LeimareitaTM, joista saaduilla varoilla osin kustannamme ihmisoikeustyötämme. Lisäksi järjestämme tapahtumia varttuneemmille Vagabondi-toiminnan myötä mm. tansseja. RAY tukee yleishyödyllisen yhdistyksemme toimintaa sosiaalipalvelujen osalta.

Vaikuttamistyö ja tukitoiminta vuonna 2012

Pirkanmaan Seta ottaa kantaa ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallista tilannetta koskeviin kysymyksiin, tekee kannanottoja, on yhteydessä kuntapäättäjiin, verkostoituu, osallistuu julkiseen keskusteluun mm. kunnallisvaalityön osalta. Samoin vuonna 2012 korostuu yhdistystoiminnan laajentaminen siten, että se koskettaa kaikenikäisiä.

Pyrkimyksenä on tuoda sateenkaareva elämä ihmistä lähelle ja tehdä moninaisuus helposti lähestyttäväksi ja arkiseksi asiaksi. Lisäksi halutaan korostaa myönteisesti sateenkaarikulttuurin erityispiirteitä ja tukea sosiaalisen pääoman syntyä yhteisöllisyyden kautta.

Vuoden 2011 lopussa jäsenille ja toiminnasta kiinnostuneille tehdyn kyselyn (jatkossa jäsenkyselyn) mukaan noin 23 prosenttia vastanneista kertoi joutuneensa syrjinnän kohteeksi seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisunsa vuoksi. Syrjinnän muodoiksi mainittiin negatiivisen huomion kohteeksi joutuminen, huutelu, vähättely, ahdistelu, torjuminen, kiusaaminen töissä tai koulussa sekä muu eriarvoistaminen.

Yhtenä vuoden 2012 päätavoitteena on käynnistää tuki- ja viranomaisverkoston luominen, alla aiheesta tarkemmin.

Yhdistyksen toimi- ja muut tilat

Yhdistys toimii omistamassaan toimistohuoneistossa Tampereen keskustassa osoitteessa Kuninkaankatu 15 A T1. Toimitilat käsittävät toimistohuoneen, jossa hoidetaan mm. tuki- ja neuvontapalvelua, ja kokoontumistilana toimivan viihtyisän oleskelutilan, jossa mm. vertaisryhmät ja hallitus kokoontuvat ja jossa on myös yhdistyksen käsikirjasto. Yhdistys on saanut lahjoituksena tietokoneen, joka on vapaaehtoisten käytössä. Aikomuksena on hankkia videotykki koulutus- ja tiedotuskäyttöön. Oleskelutilan yhteydessä on keittiö. Toimitilat ovat savuttomia ja muutenkin päihteettömiä tiloja, joissa ei saa yöpyä. Oleskelutilalla on jo nyt hyvä käyttöaste mm. vertaisryhmien kokoontumisten myötä, mutta sitä on mahdollista yhä nostaa. Selvitetään toimiston luokituksen muuttamista toimistohuoneistosta asuin- ja toimistohuoneistoksi.

Taloyhtiöön tulee vuonna 2012 hissiremontti, johon yhdistys varautuu taloudellisesti.

Vuonna 2011 yhdistys on hankkinut kevätkokouksen päätöksen mukaisesti lainaamansa pääoman palautuessa yhdistykselle vuokra-asunnon Tampereelta. Laina-ajan umpeutuessa asunnon vuokrauksella halutaan tulevaisuudessa varmistaa yhdistyksen taloudellinen jatkuvuus pitkällä tähtäimellä. Vuokra-asunnon kulut (vastike ja lainanhoito) tapahtuvat Orasson lainanlyhennyksillä ja koroilla sekä asunnon vuokratuloilla, vaikutusta yhdistyksen muuhun rahoitukseen ei siis ole. Kuten kaikissa talouskysymyksissä, myös vuokran osalta, hallituksella ja sen talousvaliokunnalla on seurantavastuu.

1. Ostetut sosiaalipalvelut

1.1 Ammattilaisen tarjoamat tuki- ja neuvontapalvelut

Yhdistyksen hallitus linjasi vuonna 2011 halunsa kokeilla neuvontatoiminnan toteuttamista ostopalveluna. Tällöin vapaaehtoisista muodostuvan hallituksen ei tarvitse toimia esimiehenä työntekijälle ja samalla neuvontapalvelun toimintoja on helppo selkeyttää ja keskittää. Aiemmin sosiaalisihteerin tehtäviin kuului myös järjestösihteerin tehtäviä, joista hallitus vapaaehtoisineen huolehtii jatkossa itse. Ostopalveluna toteutetussa toiminnassa voidaan turvata toisaalta paremmin palvelujen jatkuvuus, ammatillinen koulutus/pätevyys, valmius itsenäiseen työskentelyyn ja myös palvelun kausiluontoisen vaihtelun huomiointi rahoitustilanteen muuttuessa. Tällöin mm. vältytään lomautuksilta. Yhdistys ei tavoittele ostopalveluun siirtymisellä säästöjä, vaan pysyvän ja laadukkaan neuvontapalvelun toteuttamista. Palkkiokustannukset todennäköisesti jopa nousevat, sillä palvelua hoitavan ammattilaisen kulut ovat luonnollisesti koulutusta vastaavat.

Palvelu tuotetaan puhelinpalveluna, verkkopalveluna, sähköpostitse ja henkilökohtaisina tapaamisina sovittuina päivystysaikoina. Osa työstä toteutetaan ns. etsivänä työnä mm. sosiaalisen median kautta nettivastaus-/tukipalveluna (esim. facebook-, ranneliike- ja qruiser-profiileissa sekä keskustelupalstoilla) ja mahdollisesti tapausluontoisesti tapahtumissa. Lisäksi ammatinharjoittaja toimii nuorten vertaisryhmän yhteyshenkilönä ja pitää tarvittaessa ostajan määräämiä alustuksia ammattilaisille ko. aihepiiristä. Palveluntuottaja raportoi tuottamastaan palvelusta, jotta sen tarvetta voidaan seurata.
Tyypillisiä tuen tai keskusteluavun aiheita ovat mm. oman tai läheisen seksuaali-identiteetin pohdintaan liittyvät kysymykset, aseksuaalisuus, sukupuolen moninaisuus, sosiaaliset paineet, vertaisuus, seurustelun aloitus, ulostulot, parisuhde, perhe- ja työelämä, ikääntyminen, vihapuhe tai muut syrjintäkokemukset. Palveluntuottajan tehtävänä on auttaa tilanteen selvittämisessä sekä antaa tarvittavaa palveluohjausta, jotta asiakas osaa hakeutua sopivien yksityisten ja julkisten palveluiden piiriin.

Päivystysajat pyritään suunnittelemaan niin, että ne mahdollisuuksien mukaan toteutetaan ilta- ja viikonloppuaikana, jolloin ihmisillä yleensä on mahdollisuus työltä, koululta ja muulta arjelta olla yhteydessä neuvonta- ja tukipalveluun ja jäsentää mieltään askarruttavia kysymyksiä rauhassa.
Ammatinharjoittaja ohjaa tarvittaessa lisäksi nuorten toimintaa ja järjestää erikseen sovittuja koulutuksia ja luentoja, silloin kuin vapaaehtoiskouluttajien valmiuksien ei niihin katsota riittävän.

Rahoituksen salliessa ammatinharjoittajan palveluja ostettaisiin noin 8 tuntia/viikko. Hallitus seuraa uuden palvelumuodon tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Tarvittaessa voidaan harkita paluuta yhdistyksen työnantajarooliin, mikäli ostopalvelu osoittautuisi toimimattomaksi kokeiluksi.

1.2.    Tuki- ja viranomaisverkoston luominen

Pirkanmaan Setan keskeisenä painopistealueena vuosille 2012–2013 on kartoittaa jo olemassa olevat viranomaispalvelut niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin esimerkiksi syrjintä- ja ihmisoikeusloukkauskysymyksissä vähemmistövaltuutettuun, työsuojelupiiriin, kouluun ja poliisiin liittyen.
Myös toiminta- ja yhteistyöverkostoa muihin pirkanmaalaisiin ja valtakunnallisiin sosiaalialan yhdistyksiin pyritään luomaan, jotta sateenkaarevia avuntarvitsijoita voidaan luontevasti ohjata parhaiten heidän tarpeitaan vastaavan vertaistuen ja avun piiriin.

2.    Jäsenyys ja jäsenkampanja

Jäsenet muodostavat yhdistyksen. Yhdistyksen toiminnan edellytyksenä on toiminnan merkitykselliseksi kokeminen, osallisuus, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne ja jatkuvuus.

Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2012 on varsinaiseksi jäseneksi liittyviltä opiskelijoilta, työttömiltä, eläkeläisiltä, varusmiehiltä ja siviilipalvelusmiehiltä 15 euroa ja muilta varsinaiseksi jäseneksi liittyviltä 20 euroa. Kannatusjäseniksi liittyvien yhteisöjen jäsenmaksu on 100 euroa. Vuoden 2012 tavoitteisiin kuuluu jäsenmäärän nostaminen kolmeensataan jäseneen.

Vuonna 2011 käynnistetty jäsenkampanja jatkuu. Jäsenyyttä tarjotaan aiempina vuosina jäsenmaksun maksaneille alkuvuodesta kirjeitse. Kampanjointi näkyy Leimareissa, tempauksissa ja nettisivuilla. Jäsenyyttä harkitseville kerrotaan yhdistyksen palveluista ja toiminnasta sekä jäseneduista. Yhden hallituksen jäsenen vastuualueena on jäsenrekisterin ylläpito. Hallitus on lisäksi nimennyt jäsenkampanjavastaavan, joka yhdessä hallituksen kanssa kehittää uusia jäsenhankintamuotoja.

Uusina jäsenkampanjakeinoina kokeillaan jäsenkortin tekemistä jäsenmaksun yhteydessä Leimareissa (jäseninfo-pisteen perustaminen), jolloin myös uusi jäsen pääsisi ilmaiseksi sisään. Jäseneksi voisi tulevaisuudessa myös ilmoittautua verkkosivujen kautta. kts. myös: varainhankinta.

3.    Sateenkaarevaa vertaisryhmätoimintaa koko elämänkaarelle

Vertaisryhmätoiminta on yhdistystoiminnan keskiössä. Kaikki yhdistyksen ryhmät pyrkivät toimimaan matalan kynnyksen periaatteella, asenteelliseen ja fyysiseen saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vertaisryhmät tarjoavat mahdollisuuden tavata ja jakaa kokemuksia muiden vertaisten kanssa. Ryhmissä kanssaihmisille luodaan turvallinen tila keskustella, olla yhdessä ja nauttia hyvästä seurasta.

3.1.    Vertaisryhmätoiminta ja vapaaehtoiset

Vertaistukiryhmiä ovat:
•    Englanninkielinen kansainvälinen sateenkaariryhmä (More than Rainbow)
•    Hengellinen ryhmä
•    Tampereen Mummolaakso
•    Nuortenryhmä
•    Nuorten aikuisten ryhmä
•    Transkahvila
•    Kaappilaulajat-sekakuoro

Ryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti kahden viikon välein vakiarki-iltoina. Ryhmien tarkemmat kuvaukset löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.
Uusia vertaisryhmiä perustetaan tarpeen mukaan, mikäli niille löydetään vetäjät. Vuonna 2012 on tavoitteena perustaa oma sateenkaarivammaisten ryhmä yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa.

Jäsenkyselyssä toivottiin uusina ryhminä myös mm. sinkku-, bi-, polyamoristen ja aseksuaalien ryhmiä. Tarvetta olisi myös miesten ryhmälle ja Kaappi-keskusteluryhmälle, jossa voisi pohtia ulos tulemisen teemoja. Eri ryhmien perustamistarvetta selvitetään.
Muutaman kerran kevät- ja syyskaudella järjestettävän Keskiviikkokahvit-tilaisuuden olisi tarkoitus korvata vanha Avoimet ovet -ilta, sillä yhdistykseltä toivottiin kaikille avointa kokoontumiskertaa, johon kuka vaan voisi poiketa.

Yhdistys tarjoaa ryhmille hallituksen tuen, kokoontumistilat, viestintäkanavat ja vuosittain haettavaa toiminta-avustusta esimerkiksi tempausten tai muiden erityistoimintojen tukemiseksi. Hakulomake on verkkosivulla.

3.2.    Nuorisotoiminta

Yhdistyksen nuorisotoiminta on ensisijaisesti suunnattu 16–21-vuotiaille ja se muodostuu nuorten vertaisryhmästä sekä päihteettömistä Alt-bileistä. Valtakunnallisella SETA ry:llä on nuorisotyönkoordinaattori, joka suunnittelee ja tukee nuorille suunnattua toimintaa yhdessä eri paikallisjärjestöjen nuorten kanssa. Yhdistyksen edustaja on valittu valtakunnan Setan nuorisovaliokuntaan. Tampereen kaupunki tukee nuorten toimintaa taloudellisesti. Kaupungin kanssa tehdään muutoinkin yhteistyötä kts. tapahtumat.

Altenative eli ALT-bileet ovat nuortenryhmän tavoin nuorten omaehtoista toimintaa; nuoret osallistuvat näiden tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä hallituksen kanssa. Tapahtumat ovat päihteettömiä ja niihin osallistuvien yläikäraja on 21 vuotta.

LeimariTM-biletoimintaa kaikille täysi-ikäisille

LeimaritTM ovat muodostuneet legendaksi Tampereen ja lähiympäristön sateenkaariväelle valtaväestöä unohtamatta. Tapahtuma kerää kävijöitä ympäri Suomea. kts. myös tapahtumat ja varainhankinta.

3.3.    Ikähanke – Vagabondi-toiminta

Yhdistyksellä on merkittävä historia yhtenä seksuaalivähemmistöjen uraauurtavimmista yhdistyksistä Suomessa. Yhdistyksen toiminta käynnistyi Vagabondi-nimisenä vuonna 1973. Tavoitteena on kerätä mukaan aiemmin yhdistyksessä mukana olleita toimintaan sekä ulottaa mahdollisesti toiminta koskettamaan myös muita aikuisia. Viestintäyhteistyötä tehtäisiin Tampereen Mummolaakson ja mm. valtakunnallisen Suomen Karhut Fin-Bears ry:n kanssa. Yhteistyössä voi syntyä mm. tansseja. Lisäksi Tampereen Mummolaakso käynnistää oman aikuisten naisten tanssitoiminnan keväällä 2012.
Mm. Vagabondi-toiminnan yhteydessä pyritään käynnistämään tamperelaisen sateenkaarihistorian kokoaminen. Vuonna 2013 museokeskus Werstas järjestää näyttelyn sateenkaariteemasta. Yhdistystä on lähestytty toiveella koota tarinoita näyttelyä varten.

3.4.    Vertaisryhmänvetäjät

Ryhmien toiminnasta huolehtivat tehtävään perehdytetyt, vapaaehtoiset ryhmänvetäjät, joille tarjotaan mm. koulutusta ja tukea. Mielellään kussakin ryhmässä olisi 2 vetäjää, jos mahdollista. Ryhmänvetäjät ja ryhmän jäsenet suunnittelevat ja järjestävät toimintaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Vapaaehtoistoimijoille tarjotaan virkistäytymistilaisuuksia, ohjausta ja vertaistukea sekä sijaisjärjestelyjä oman jaksamisen turvaamiseksi. Vapaaehtoistoimijoille pyritään hankkimaan järjestövakuutus valtakunnan Setan kautta. Ryhmänvetäjien toivotaan osallistuvan aktiivisesti yhdistyksen päättäviin elimiin kevät- ja syyskokouksiin ja raportoivan toiminnastaan, avustustarpeistaan ja toiveistaan kokousten välillä. Hallituksesta on myös erikseen nimetty vastuuhenkilöt eri ryhmille, jotta yhteydenpito hallituksen kanssa olisi mahdollisimman mutkatonta.

4.    Koulutus- ja tietoiskupalvelut

Jäsenkyselyyn vastanneiden mielestä tehokkain keino edistää yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja moninaisuuden tuntemusta on yhdistyksen järjestämä koulutustoiminta. Hallituksesta on nimetty erikseen koulutusyhteyshenkilö, joka vastaa koulutuskokonaisuudesta.

4.1.    Tilatut koulutukset ja tietoiskut

Koulutuspalveluiden tarkoituksena on tarjota tietoa seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmentämisen näkökulmiin. Tarkoituksena on tukea viranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja pirkanmaalaisten yleensä valmiuksia tulla luontevasti tietoisiksi, huomioida ja kohdata sateenkaari-ihmisiä yhdenvertaisesti. Päämääränä on parantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa osoittamalla moninaisuus sosiaalisena rikkautena ja mahdollisuutena uusiin voimavaroihin.

Koulutuspalvelut muodostuvat ammatinharjoittajan ja vapaaehtoiskouluttajien pitämistä koulutuksista, tietoiskuista ja luennoista. Kouluttajat saavat palveluiden kehittämiseen jatkuvasti tukea valtakunnalliselta kattojärjestöltä, jolla on koulutussuunnittelija. Myös yhteistyötä muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa tiivistetään. Uudet vapaaehtoiset osallistuvat koulutuksiin, joissa he saavat perustiedot ja -taidot tehtävästä suoriutumiseen. Erityistarvetta on päiväsaikaan vapaina oleville kouluttajille, jotka voivat helposti jalkautua mm. oppilaitoksiin.

Kouluttajilla on oma postituslista ja facebook-ryhmä, joiden kautta heidät on helppo tavoittaa. Tavoitteena on pystyä vastaamaan kaikkiin koulutuspyyntöihin ja aktiivisesti tarjota perehdytyksiä eri kohderyhmille. Aiempina vuosina yhdistys on pystynyt toteuttamaan kaikki tilatut koulutukset.
On hyvä huomata, että monet yhteistapahtumat ovat osa koulutus- ja valistustoimintaa, mm. Elävä kirjastotoiminta tai osallistuminen Sosiaalifoorumin toritempauksiin.

4.2.    Yhdistyksen itse järjestämä koulutustoiminta vuonna 2012

Koulutuskevät- ja kesäkausi 2012:
(ks. myös muut tapahtumat)

•    Järjestetään pilottina sateenkaarinuorten ja -aikuisten äideille, isille, isovanhemmille ja läheisille suunnattu Vanhempainilta yhteistyössä sateenkaariperheiden kanssa. Ammattilaisen vetämässä illassa keskustellaan kaapista tulleiden vanhemmissa heränneistä kysymyksistä. Tilaisuudessa varataan aikaa keskustelulle ja vertaistuelle. Uutena tapahtumana se vaatinee tavallista monikanavaisempaa tiedottamista, jotta uusi toimintamuoto tavoittaa kohderyhmän.
•    Mietitään, onko resursseja oman kokemuksellisen videon tai sosiodraaman toteuttamiseen vapaaehtoisvoimin verkkokäyttöön.
•    Pyritään järjestämään vuoden 2011 tapaan kouluttajakoulutus, jossa mietitään mahdollisuuksia hyödyntää uusia kouluttajia myös vertaistuki- ja tukipuhelinhenkilöinä jatkoperehdytyksen turvin, mikäli tarvetta esiintyy.
•    Pride-tapahtuman yhteydessä omia alustuksia ja luentoja. Muutoinkin rakennetaan tapahtumia niin, että niissä on myös koulutuksellinen/valistuksellinen elementti mukana.
Koulutussyyskausi 2012:
•    2012 varaudutaan myös järjestämään erillinen vertaistukihenkilö-, vertaispuhelin-, verkkopäivystyskoulutus, mikäli neuvontapalvelutoiminnan kautta tarvetta tämäntyyppiselle vertaisuudelle ilmenee.
•    Vuoden 2011 tavoin järjestetään Perehdytysilta sateenkaarinäkökulmasta. Ilta on eri pirkanmaalaisyhdistyksille suunnattu keskitetty koulutuskerta, jolloin voidaan kerralla tavoittaa useita yhdistystoimijoita yksittäisten täsmäkoulutusten sijaan.

4.3.    Tiedollista tukea opiskelijoille ja tutkijoille

Yhdistys tukee opinnäytetöiden tekoa opiskelijoiden yhteydenottojen perusteella. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ohjusta, perehdytystä, aineistoja, jotka syntyvät muun toiminnan ohessa.

5.    Muut ihmisoikeustapahtumat, bileet ja tempaukset

Yhdistys pyrkii järjestämään toiminta-alueellaan (Tampere-painotteisesti) tempauksia ja tapahtumia niin jäsenille, sateenkaari-ihmisille, mutta myös rajauksia tekemättä kaikille kohdennettuja massatapahtumia osana yhdistyksen yhteiskunnallista vaikutustehtävää. Järjestöjen ja ryhmien välisen yhteistyön merkitys korostuu tapahtumien suunnittelussa.

Kevätkaudella 2012:

•    LeimaritTM: Alkuvuoden ajankohdat: 28.1. ja 10.3.
•    Julkistetaan Sateenkaari-kirjoituskilpailu: runoja, tarinoita, mietelauseita elämästä, rakkaudesta, ystävyydestä, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, ilosta ja surusta. Kilpailun satoa hyödynnetään Pride-tapahtumassa tai myöhemmin loppuvuodesta.
•    Mummolaakso järjestää Aikuisten naisten -bileet
•    Nuorten Chill house -talvilomatapahtumassa mukana mm. elävässä kirjastossa
•    Kevätkokous maaliskuussa
•    Homofobianvastainen tempaus 17.05.2012. Päivä on vuonna 2011 käynnistetty uusi perinne Pirkanmaalla, ohjelmassa mm. Homo- ja transrauhanjulistus maakuntaan.
•    Tampere Pride -tapahtuma heinäkuussa, johon yhdistys osallistuu omalla ihmisoikeusteemallaan ja eri-ikäisille suunnatuilla bileillään. Pride-sisällöt lyödään lukkoon myöhemmin. Viime vuoden ohjelma antaa työlle hyvän pohjan.

Syyskaudella 2012:

•    LeimaritTM
•    Homo- ja lesboelokuvafestivaali Vinokino Tampereella syksyn päätapahtumana, yhteistyötahoina Turun Seta, Queer-kerho ja Sekava
•    Syksyn Jäsenilta, jossa jäsenet voivat tutustua yhdistyksen toimintaan ja osallistua suoraan seuraavan vuoden toimintasuunnitelman tekoon.
•    Osallistuminen kunnallisvaaleihin lokakuussa tempauksilla: Setan ydinaluetta ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen eriarvoisuuden poistamiseksi sekä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvien näkökulmien valtavirtaistaminen osaksi päätöksentekoa ja palveluja suomalaisessa yhteiskunnassa.
•    Syyskokous marras-joulukuussa

6.    Yhdistyksen hallinto: hallitus

Sääntömääräiset ja tarvittaessa ylimääräiset jäsenkokoukset käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä ja ohjaavat päätöksillään yhdistyksen toimintaa. Helmi-maaliskuussa pidettävän kevätkokouksen tehtävänä on päättää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Loka-joulukuussa pidettävä syyskokous päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä, valitsee yhdistyksen hallitukselle varapuheenjohtajan, kolme hallituksen jäsentä sekä valitsee kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varahenkilönsä.

Hallitus vastaa yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja jäsenkokousten päätösten mukaisesti sekä myös suunnittelee, kehittää ja järjestää yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia yhdessä jäsenten, vapaaehtoisten ja yhteistyötahojen kanssa.
Hallitus pitää kokouksia vähintään kerran kuussa ja kokoustaa postituslistan kautta viikoittain. Hallitus laatii alkuvuodesta selkeän keskinäisen tehtävänjaon (vertaisryhmien yhteyshenkilöt, sihteeri, Sesamin päätoimittaja, politiikkavastaava, koulutusvastaava) ja asioiden käsittelyn sekä toimeenpanon edistämiseksi perustaa tarpeen mukaan työryhmiä (mm. talousvaliokunta, viestintäryhmä, leimariTM-työryhmä), joihin yritetään saada mukaan aktiivisia vapaaehtoisia myös hallituksen ulkopuolelta.

6.1.    Hallituksen tehtävät ja vastuut:
•    edistää ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta toiminta-alueellaan
•    johtaa yhdistyksen toimintaa sekä toimeenpanna yhdistyksen kokousten päätökset
•    kutsua koolle yhdistysten kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
•    vastata ja valvoa, että yhdistyksen taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolella sekä toimia vuokranantajana
•    vastata yhdistyksen tarjoamista tuki- ja neuvontapalveluista yhteistyössä palkatun, osa-aikaisen ammatinharjoittajan kanssa
•    ohjata vertaisryhmien toimintaa ja olla ryhmänvetäjien tukena
•    järjestää koulutusta jäsenille ja yhdistyksen kouluttajille
•    järjestää tempauksia ja tapahtumia
•    huolehtia yhdistyksen ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä
•    vastata yhdistyksen arjen juoksevista asioista ja toimiston rutiineista
•    valvoa ja ohjata hallituksen nimeämien työryhmien, työvalio- ja toimikuntien työskentelyä
•    ratkaista yhdistyksen jäsenyyttä koskevat kysymykset
•    ottaa ja vapauttaa yhdistyksen vastuuhenkilöt ja valvoa heidän työskentelyään
•    vastata siitä, että yhdistyksen toiminta tapahtuu lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti
•    asettaa keskuudestaan tai sen ulkopuolelta avukseen työryhmiä, jotka hallituksen ohjeiden ja valvonnan alaisena käsittelevät ja hoitavat niille määrättyjä asioita

Hallituksessa työskentely vaatii yhteistyö- ja keskittymiskykyä, vuorovaikutustaitoja, konsensushenkisyyttä ja sitoutumista koko toimikauden ajaksi. Hallituksen tavoitettavuuteen kiinnitetään huomiota. Tärkein hallituksen ulkopuolinen asiantuntija on rahastonhoitaja.

Yhdistys on valtakunnallisen SETA ry:n jäsenjärjestö ja eurooppalaisen kattojärjestö ILGA-EUROPE:n jäsen. Pirkanmaan Seta pyrkii toiminnallaan edistämään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista ja osallistuu aktiivisesti jäsenjärjestötapaamisiin ja yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Hallituksella on toimivat suhteet keskustoimiston työntekijöihin ja valtakunnan Setan hallitukseen mm. nimikkokumminsa kautta. Pirkanmaan Setan hallituksen edustajat osallistuvat mm. valtuustoon, edustajakokoukseen ja puheenjohtajatapaamiseen.

7.    Viestintä ja tietopalvelut

Hallituksessa on oma viestintäryhmä, joka vastaa yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Ryhmä myös tekee yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa kahdesti vuodessa ilmestyvän Sesam-jäsenlehden. Jäsenlehti toimii yhdistyksen käyntikorttina ulkopuolelle, sillä verkossa julkaistuna Sesam on osa ulkoista viestintää. Viestintäryhmän jäsenet antavat tarvittaessa hallitukselle ”kasvot” julkisuudessa ja huolehtivat mediayhteyksistä.

7.1.    Sisäinen viestintä

Sisäinen ja ulkoinen viestintä toimivat rinnakkain; myös jäsenet seuraavat ulkoista viestintää. Yhdistys tiedottaa jäsenilleen, kannatusjäsenilleen ja vapaaehtoisilleen toiminnastaan ja tulevista tapahtumistaan. Sisäisen tiedotuksen avulla ylläpidetään jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta, pysyvyyttä sekä jatkuvaa kiinnostusta yhdistyksen toimintaan.
Sisäisen viestinnän välineitä ovat mm. postituslistat kuten hallituslista, vertaisryhmänvetäjälista, kouluttajalista, LeimarienTM lipunmyyjälista ja vuonna 2011 käyttöön otettu jäsenpostituslista. Jäsenien toivotaan jatkossa ilmoittavan yhdistykselle sähköpostiosoitteensa, jotta tiedotusta voidaan tehostaa edelleen.

7.2.    Ulkoinen viestintä

Viestintäryhmä koordinoi tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta yhdistyksen tiedotusta ajankohtaista asioista. Ulkoista viestintää toteutetaan muun muassa julkaisemalla mediatiedotteita, esitteitä, kirjoittamalla artikkeleita ja mielipidekirjoituksia lehtiin, antamalla medialle haastatteluja ja päivittämällä nettisivuja aktiivisesti. Median on helppo löytää viestintäryhmäläisten yhteystiedot yhdistyksen verkkosivuilta. Yhdistyksen verkkosivujen rakennetta selkeytetään asteittain resurssien mukaan. Vuoden 2012 myönteinen haaste on Pirkanmaan Seta -nimenmuutoksen tuoma uudistuspaine koko yhdistyksen tuottaman aineiston suhteen.

Jäsenkyselyn vastausten perusteella yhdistyksen toimintaa seurattiin etenkin verkkosivujen (yli 60 %) ja Facebook-sivuston (yli 50 %) kautta. Myös Ranneliike ja Qruiser saivat hiukan osumia.

7.3.    Yhdistyksen käsikirjasto - tietoarkisto

Osana koulutusta ja viestintää tukevaa toimintaa toimii yhdistyksen käsikirjasto. Kirjaston aineisto pyritään pitämään ajan tasalla ja monipuolisena ottamalla vastaan lahjoituksia, hankkimalla uusia teoksia sekä listattuna yhdistyksen nettisivuille, jotta tietoa etsivät saisivat oikeaa ja ajankohtaista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä kuten tutkimuksia ja ILGA-EUROPEN yhteenvetoja ja raportteja. Kirjasto on kaikkien käytettävissä ja aineistoa voi lainata maksutta. Yhdistys tuottaa lisäksi tarvittaessa ja resurssiensa puitteissa myös omaa materiaalia kuten tempaustallenteita, yhteenvetoja, kyselyitä ja aineistoja mm. opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön. Yhdistyksen verkkosivuilla ja jäsenlehti Sesamissa tiedotetaan uusista julkaisuista. Osa yhdistyksen historiallisesta aineistossa on lahjoitettu museokeskus Werstaalle. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on koota pirkanmaalaista tieto- ja aineistoarkistoa sateenkaarielämän eri alueilta.

8.    Yhteistyö ja verkostoituminen

Pirkanmaan Seta ry:n yhteistyötahoja ovat  mm.:
•    Valtakunnallisen Setan muut jäsenyhdistystykset kuten Jyväskylän Seta (ammatinharjoittajayhteistyö), Sateenkaariperheet ry, Suomen Karhut Fin-Bears ry (alkava ikähanke)
•    Transtukipiste (neuvontayhteistyö)
•    hiv-tukikeskus (ehkäisyneuvonta ja materiaalijako)
•    Pro-tukipiste,
•    Kynnys ry (sateenkaarivammaiset)
•    Youth agaist Drugs - YAD (Alt-yhteistyö)
•    Kannatusjäsenet
•    Urheiluyhdistys HOT
•    Opiskelijaryhmä Sekava
•    Tamperelaisseurakunnat (sateenkaarimessut)
•    ks. myös yhdistystukiverkko: Yhteistyötä tehdään myös Tampereen kaupungin ja pyritään käynnistämään paikallisten yhdistystoimijoiden (mm. Osviitta, A-kilta yms.) kanssa muun muassa kehittämällä yhteistoimintoja, kuten vertaisryhmiä.
•    Lisäksi tehdään viestintäyhteistyötä mm. Ranneliikkeen kanssa

9.    Varainhankinta ja avustukset

Yhdistyksen toiminta on yleishyödyllistä ja suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Silti varoja tarvitaan toiminnan ylläpitämiseen.
Yhdistyksen tärkein oma varainhankintamuoto, jolla ihmisoikeustyötä ja tempauksia rahoitetaan, on YO-talolla järjestämät Leimaantumisbileet eli LeimaritTM. Bileille on omaleimaisuutensa ja pitkän toimintahistoriansa myötä haettu tavaramerkkisuojaa Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Leimareiden yhteyteen kehitetään mm. Ravintola Mixein kanssa yhteistoimintaa.

Muun varainhankinnan muodostavat koulutustuotot, jäsen- ja kannatusjäsenmaksut sekä lahjoitukset. kts. myös jäsenkampanja
Vuokra-asunnon kulut (vastike ja lainanhoito) tapahtuvat Orasson lainanlyhennyksillä ja koroilla sekä asunnon vuokratuloilla, vaikutusta yhdistyksen muuhun rahoitukseen ei siis ole.

Omarahoituksen (LeimaritTM) lisäksi keskeisin yhdistystoiminnan rahoitusmuoto on kattojärjestömme Seta ry:n kautta kanavoitu Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) myöntämä avustus, jolla katetaan suurin osa ostetuista neuvontapalveluista aiheutuvista kuluista.
Yhdistyksen toimintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen haetaan toiminta-avustuksia myös Tampereen kaupungilta ja nimenmuutoksen myötä myös naapurikunnilta. Kunnille harkitaan kannatusjäseneksi liittymismahdollisuutta. Toiminta-avustuksia haetaan myös muilta myöntäviltä tahoilta kuten Seta-säätiöltä.

Mietitään, onko omien toimintojen ohessa mahdollisuutta hyödyntää Seta ry:n Yhdenvertainen vanhuus -hanketta (RAY:n tuella) ja Hyvinvoiva sateenkaarinuori  -hanketta (Terveyden edistämisen määrärahalla).