1 Johdanto

Tampereen SETA ry on vuonna 1973 perustettu ja Tampereella toimiva ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö, jonka toimialueena on Pirkanmaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ja monimuotoisten perheiden tasa-arvoa ja perusoikeuksia. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, eikä yhdistyksen tarkoituksena ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistykselle tai sen toimintaan osallistuville.

Yhdistys on yksi suurimmista valtakunnallisen SETA ry:n pääkaupunkiseudun ulkopuolisista alueellisista jäsenjärjestöistä ja samalla se on myös työnantaja, jolla on yksi osa-aikainen työntekijä. Yhdistys toimii omistamassaan liikehuoneistossa Tampereen ydinkeskustassa hyvien kulkuyhteyksien varrella.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tarjoamalla sosiaali- ja koulutuspalveluja, järjestämällä aihepiiriin liittyviä tapahtumia, tiedottamalla ja pitämällä yhteyttä viranomaisiin ja yhteisöihin, ja pyrkimällä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin osallistumalla keskusteluun ja päätöksentekoon.

Sosiaalipalvelut toteutetaan työntekijän ja vapaaehtoistoimijoiden voimin. Ne ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka perustuvat anonymiteettiin, maksuttomuuteen ja luottamuksellisuuteen. Yhdistyksen jäsenyys ei ole vaatimuksena palveluihin pääsylle vaan ne on suunnattu kaikille niistä kiinnostuneille ja niitä tarvitseville. Koulutuspalvelut ja tapahtumat toteutetaan myös työntekijän ja vapaaehtoistoimijoiden voimin ja ne koostuvat erilaisista maksullisista tai maksuttomista kursseista, luennoista, juhlista tai muista tapahtumista.

Vuoden 2010 keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu jo olemassa olevien sosiaali- ja koulutuspalveluiden vahvistaminen ja kehittäminen, viestinnän - sekä ulkoisen että sisäisen - parantaminen ja vapaaehtoistoimijoiden motivointi ja rekrytointi. Muita tärkeitä tavoitteita on työntekijän toimenkuvan ja työnantajuuden selkeyttämisen jatkaminen, jäsenhankinnan tehostaminen, omaehtoisen varainhankinnan kehittäminen sekä hallitukseen kuuluvien henkilöiden vastuualueiden selkeyttäminen hallinnon toimivuuden ja yhdistyksen toiminnan laadun parantamiseksi.

2 Sosiaalipalvelut
2.1 Sosiaalisihteeri ja hänen tarjoamansa palvelut

Yhdistyksessä työskentelee yksi osa-aikainen työntekijä, jonka tehtävänä on sosiaalipalveluiden, koulutuspalveluiden ja yhdistyksen toiminnan ylläpitäminen ja uuden toiminnan suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. Hän hoitaa asiakastyötä, vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja tukemista, yhteistyötä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa sekä sosiaali-, koulutuspalveluista ja nuorisotoiminnasta tiedottamisen.

Työntekijän pääasialliseen toimenkuvaan kuuluu monimuotoisen asiakastyön tekeminen. Työntekijä tarjoaa tukea, neuvontaa ja ohjausta sitä tarvitseville asiakkaille. Tavoitteena on asiakastyön vahvistaminen ja edelleen kehittäminen sosiaalityön menetelmien avulla. Työntekijä ohjaa asiakkaat tarpeen tullen myös muun tuen tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin. Yhdistyksen työntekijän tekemä asiakastyö täydentää kunnallisia palveluja, joissa ei vielä tänäkään päivänä ole tarjolla erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt huomioon ottavia palveluja. Työntekijän työ muodostuu pääosin puhelinneuvonnasta, asiakastapaamisista sekä muita väyliä pitkin tapahtuvasta asiakastyöstä. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat aina akuutista elämäntilanteeseen liittyvästä kriisistä tietoon yhdistyksen tarjoamista palveluista ja toiminnasta.

2.2 Vertaisryhmätoiminta

Vertaisryhmät tarjoavat mahdollisuuden tavata ja jakaa kokemuksia muiden samalla tavalla tuntevien ja ajattelevien ihmisten kanssa. Ryhmissä ihmiset saavat apua ja tukea oman identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistamiseen ja ne saattavat olla ainoa paikka, jossa heidät huomioidaan kokonaisvaltaisina ja jossa he voivat tuntea itsensä hyväksytyiksi. Vertaistuen tarve ja merkitys on erityisen suuri silloin kun omaa identiteettiä selvitellään ja siitä kerrotaan omille sosiaalisille verkostoille.

Toiminnassa olevia vertaistukiryhmiä tällä hetkellä ovat Mummolaakso, Naistenryhmä, Nuortenryhmä ja Transkahvi-ilta. Lisäksi Avoimet ovet kuuluvat osaltaan ryhmätoimintaan. Jo toiminnassa olevilla ryhmillä pyritään pitämään hyväksi koettua ohjaajaparia vain yhden ohjaajan sijaan, jotta ryhmien toiminta pysyisi monipuolisena ja ohjaajien jaksaminen pystyttäisiin turvaamaan paremmin. Uusia ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan, mikäli niille löydetään tehtävään soveltuvia, sitoutuneita ja innokkaita ohjaajia.

Jokaisen ryhmän toiminnasta vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset ohjaajat, joille tarjotaan mm. koulutusta ja tukea yhteistyössä valtakunnallisen SETA ry:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjaajat ovat tasaveroisia muiden ryhmän jäsenten kanssa ja heidän tehtävänään on toimia vertaistukena muiden ryhmän jäsenten tapaan. Ohjaajille kuitenkin kuuluu vastuu ryhmän toiminnan ylläpitämisestä, kehittämisestä ja suunnittelusta. Ohjaajien tulee olla tietoisia Tampereen SETA ry:n säännöistä ja toimintaperiaatteista. Näistä asioista ohjaajat keskustelevat mm. työntekijän kanssa.

3  Koulutus- ja tietopalvelut

Koulutus- ja tietopalveluiden tarkoituksena on tarjota ja lisätä tietoa sekä avartaa ja syventää näkökulmia seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoliin ja perhemuotojen moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on myös lisätä ihmisten valmiuksia kohdata vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Päämääränä on - ihmisten tietoa lisäämällä ja ennakkoluuloja hälventämällä - parantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä monimuotoisten perheiden asemaa ja kohtelua.

Koulutuspalvelut muodostuvat työntekijän ja vapaaehtoisten kokemuskouluttajien pitämistä koulutuksista ja luennoista. Työntekijä ja kokemuskouluttajat saavat koulutuspalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen jatkuvasti uutta tietoa ja taitoa valtakunnalliselta kattojärjestöltään, jolla on palkattu koulutussuunnittelija. Työntekijän ja vapaaehtoisten muodostama kouluttajaryhmä osallistuu valtakunnallisen SETA ry:n täydennyskoulutuksiin säännöllisesti. Uudet rekrytoidut kokemuskouluttajat osallistuvat myös useimmiten kaksipäiväisinä järjestettäviin peruskoulutuksiin, joissa he saavat perustiedot ja -taidot tehtävästä suoriutumiseen.
Tietopalvelut koostuvat yhdistyksen ylläpitämästä kirjastosta sekä omasta materiaalituotannosta. Kirjaston aineisto pyritään pitämään ajan tasalla ja monipuolisena hankkimalla uusia teoksia sekä listattuna yhdistyksen nettisivuille, jotta tietoa etsivät saisivat oikeaa ja ajankohtaista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä monimuotoisista perheistä. Kirjaston tehtävänä on myös tukea vapaaehtoistoimijoiden tehtävistä suoriutumista tarjoamalla siihen liittyvää tietoa. Kirjasto on kaikkien käytettävissä ja aineistoa voi lainata maksutta. Yhdistys tuottaa kirjastoon omien esitteidensä lisäksi tarvittaessa ja resurssiensa puitteissa myös omaa materiaalia, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä monimuotoisiin perheisiin kuuluvien ihmisten kokemuksista ja arkipäiväisestä elämästä ainakin siltä osin kuin tietoa ei muualta ole saatavilla. Nettisivuille pyritään myös saamaan nykyistä enemmän ajankohtaisempaa ja tarpeellista tietoa, jotta se olisi helposti kaikkien saatavilla.

4 Nuorisotoiminta

Yhdistyksen nuorisotoiminta on ensisijaisesti suunnattu 15-21-vuotiaille ja se muodostuu pääosin nuorille suunnatusta vertaisryhmästä sekä päihteettömistä ALT-bileistä, jotka ovat aiempina vuosina olleet nuorten keskuudessa suosittuja tapahtumia ja kohtaamispaikkoja nuortenryhmän ulkopuolella. Valtakunnallisella SETA ry:llä on palkattu nuorisotyönkoordinaattori, joka suunnittelee ja tukee nuorille suunnattua toimintaa valtakunnallisesti yhdessä eri paikallisjärjestöjen nuorten kanssa.

Nuortenryhmä kokoontuu noin parin viikon välein ja ohjaajien jaksamisen parantamiseksi sille etsitäänkin useampia sitoutuneita ja innokkaita ohjaajia, jotka osallistuvat mm. valtakunnallisen SETA ry:n järjestämään erityiseen nuortenryhmien ohjaajille tarkoitettuun perus- ja täydennyskoulutukseen sekä myös muihin vertaisryhmän ohjaajana toimimista tukeviin tilaisuuksiin.

ALT-bileet ovat Nuortenryhmän tavoin nuorten omaehtoista toimintaa, joka tarkoittaa sitä, että nuoret itse osallistuvat näiden tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä aikuisen ohjaajan kanssa. Samalla nuorille tarjotaan mahdollisuus kerätä rahaa esimerkiksi yhteisen matkan tai muun heitä itseään kiinnostavan asian toteuttamiseen. Tapahtumat ovat ehdottomasti päihteettömiä ja niihin osallistuvien yläikäraja on 21 vuotta vaikka ne järjestetäänkin useimmiten jonkin paikallisen HLBTI-ravintolan tiloissa. Tapahtumia järjestetään nuorten oman halukkuuden ja aktiivisuuden mukaan. Tavoitteena on kuitenkin järjestää yhdet ALT-bileet tulevana vuonna.

Tampereen SETA ry on lupautunut osallistumaan ChillHouse-talvitapahtumaan, jonka pääjärjestäjänä toimii Tampereen kaupungin nuorisopalvelut. Tapahtuma on suunnattu 13-17-vuotiaille Pirkanmaan nuorille ja se järjestetään 3.3.-6.3.2010.

5 Tapahtumat

Tänä vuonna pyritään järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu TransTampere-seminaari yhteistyössä Transtukipisteen, ja mahdollisesti myös Trasekin kanssa. Tapahtuman tarkoituksena on kartuttaa nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tietoa transnuoria koskevista asioista, kuten esimerkiksi nuorten arkipäiväisestä elämästä, kokemuksista ja ajatuksista, jonka avulla pyritään avartamaan näkökulmia ja vähentämään tähän vähemmistöön kuuluvien ihmisten syrjintää ja heihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tapahtuman onnistuminen ja laajuus riippuu suuresti vapaaehtoisista. Tapahtuma järjestetään työntekijän ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Vapaaehtoisia tapahtumaan pyritään hankkimaan hyvissä ajoin jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa.

SETA ry ja Transtukipiste järjestää Tampereen SETA ry:n kanssa yhteistyönä valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen Tampereella 13.-14.2.2010. Peruskoulutuksen käyminen on edellytys Setan kouluttajana toimimiselle. Koulutuspaikkana toimii Tampereen SETA ry:n toimisto osoitteessa Kuninkaankatu 15 A (2.kerros).

Muita tapahtumia suunnitellaan ja järjestetään, jos vapaaehtoisia järjestäjiä saadaan rekrytoitua riittävästi, tapahtumille saadaan sponsoreita tai niiden järjestämiseen myönnetään avustuksia. Yhdistys pyrkii osallistumaan myös muiden järjestämiin tapahtumiin omalla panoksellaan.

6 Jäsenyys ja jäsenhankinta

Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2010 on varsinaisilta jäseniltä 15 euroa. Kannatusjäsenyyden hinta on 55 euroa. Jäsenmäärä on jo muutaman vuoden aikana pysytellyt noin kahdensadan molemmin puolin ja tämän toimikauden tavoitteisiin kuuluukin sen nostaminen.

Jäsenyyttä tarjotaan tuttuun tapaan edellisenä vuonna jäsenmaksun maksaneille henkilöille lähetettävillä kirjeillä alkuvuonna, toimitilojen ilmoitustaululla, Leimareissa ja nettisivuilla. Jäsenyyttä harkitseville kerrotaan yhdistyksen palveluista ja toiminnasta sekä jäseneduista, joita pyritään edelleen hankkimaan lisää. Jäsenmäärän kehittymistä seurataan hallituksessa aktiivisesti.

Jäsenet muodostavat tietenkin koko yhteisön, joten yhdistyksen toiminnan ja jäsenmäärän kasvattamisen yhtenä edellytyksenä on tämän yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden korostaminen ja kasvattaminen. Tämän vuoksi jäsenille järjestetään kesällä tai viimeistään syksyn aikana jäsenilta, jossa he voivat tutustua paremmin toisiinsa ja yhdistyksen toimintaan. Samalla jäseniä voidaan paremmin kasvotusten aktivoida mukaan myös toiminnan järjestämiseen pelkän jäsenmaksun maksajan roolin sijaan.

7 Toimitilat ja yleistoiminta

Yhdistys toimii omistamassaan liikehuoneistossa Tampereen ydinkeskustassa osoitteessa Kuninkaankatu 15 A T1. Toimitilat käsittävät työntekijän työhuoneen, jossa hoidetaan mm. työntekijän asiakastyö ja muut työtehtävät, sekä kokoontumistilana toimivan tupakeittiön, jossa mm. vertaisryhmät ja hallitus kokoontuvat ja jossa on myös yhdistyksen kirjasto. Toimitilat ovat päihteettömiä tiloja, joissa ei saa yöpyä.

Toimisto on avoinna muutaman tunnin viikossa avointen ovien aikaan, jolloin kävijät voi käyttää kirjaston palveluita ja tutustua yhdistyksen toimintaan ja toimijoihin.

8 Hallinto, työnatajuus ja vapaaehtoistoimijat

Sääntömääräiset ja ylimääräiset jäsenkokoukset käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä ja ohjaavat päätöksillään yhdistyksen toimintaa ja taloutta. Maaliskuussa pidettävän kevätkokouksen tehtävänä on päättää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Marras-joulukuussa pidettävä syyskokous päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä, valitsee yhdistyksen hallitukselle varapuheenjohtajan, kolme hallituksen jäsentä sekä yhden varajäsenen sekä valitsee kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä.

Hallitus vastaa yhdistyksen työnantajuudesta, taloudesta ja toiminnasta yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja jäsenkokousten päätösten mukaisesti sekä myös suunnittelee, kehittää ja järjestää yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia yhdessä työntekijän, vapaaehtoistoimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Hallitus pitää kokouksia keskimäärin kahden tai kolmen viikon välein ja tarpeen mukaan tiheämminkin.

Työntekijän toimenkuvan selkeyttäminen, työsuhteen jatkuvuuden turvaaminen, työntekijän jaksamisen turvaaminen ja työntekijän jatkuva kouluttautuminen ovat ensisijaisia tehtäviä sosiaali- ja koulutuspalveluiden ja nuorisotoiminnan korkean laadun varmistamiseksi.

Hallituksen puheenjohtaja toimii työntekijän esimiehenä, hänen ollessa esteellinen hoitamaan esimiehentehtäviä, toimii varapuheenjohtaja työntekijän esimiehenä. Työnantajuuden kehittäminen kulkee käsikkäin työntekijän toimenkuvan selkeyttämisen ja kehittämisen kanssa. Sitä pyritään kehittämään kuulumalla Sosiaalialan työnantajaliittoon, yhteistyöllä valtakunnallisen SETA ry:n kanssa sekä kouluttautumalla.

Vapaaehtoistoimijat hoitavat suurimman osan yhdistyksen sosiaali- ja koulutuspalveluista sekä myös muista toiminnoista. Vapaaehtoistoimijat hoitavat yhdistyksessä useita vastuullisia tehtäviä yhtä aikaa ilman työyhteisön tai työsuhteen tarjoamaa tukea. He toimivat mm. ryhmänohjaajina, kouluttajina, tiedottajina, sähköisten tietoverkkojen tekijöinä ja -ylläpitäjinä, jäsenlehden tekijöinä, taloudenhoitajina, hallituksen jäseninä, jäsenrekisterinhoitajina, siivoajina, postittajina, remontoijina, tavaran hankkijoina ja tapahtumien järjestäjinä. Vapaaehtoistoimijoita pyritään löytämään lisää ja pitämään myös vanhat vapaaehtoistoimijat mukana. Heille tarjotaan virkistäytymistilaisuuksia, ohjausta ja vertaistukea oman jaksamisen turvaamiseksi.


9 Viestintä
9.1 Sisäinen viestintä

Sisäinen tiedotus on vuorovaikutteista jäsenpalvelua, jonka avulla yhdistys kertoo jäsenille ja myös vapaaehtoistoimijoille toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Sillä varmistetaan myös jäsenten tasavertainen mahdollisuus osallistua yhdistyksen asioista päättämiseen ja toimintaan. Sisäisen tiedotuksen avulla pyritään parantamaan jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta, pysyvyyttä sekä kiinnostusta yhdistyksen toimintaan.

Sisäistä tiedotusta ja yhteydenpitoa hoidetaan muun muassa jäsenille lähetettävillä jäsenkirjeillä ja jäsenlehdellä, eri paikoissa sijaitsevilla ilmoitustauluilla, nettisivuilla ja sähköpostitse.

9.2 Ulkoinen viestintä

Viestintää tarvitaan kertomaan yhdistyksen toiminnasta myös ulkopuolisille ja sen avulla voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja lisätä yhdistyksen tunnettuutta. Viestinnässä pyritään korostamaan avoimuutta, jolla toivotaan olevan myönteinen vaikutus vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja tämä voisi olla myös erittäin hyvä jäsenhankintakeino.

Ulkoista viestintää toteutetaan muun muassa laatimalla esitteitä, kirjoituksia lehtiin ja päivittämällä nettisivuja aktiivisesti. Jäsenlehteä tehtäessä otetaan huomioon erityisesti sen toimiminen myös yhdistyksen käyntikorttina ulkopuolelle, joten sisältöön ja ulkoasuun panostetaan aiempaa enemmän.

10 Yhteistyö ja muihin järjestöihin kuuluminen

Yhdistys on valtakunnallisen SETA ry:n jäsenjärjestö ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista ja luomaan kattojärjestöönsä keskustelevaa ja yhteistyökykyistä ilmapiiriä muun muassa osallistumalla aktiivisesti jäsenjärjestötapaamisiin ja yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Pyrkimyksenä on myös omien resurssien mukaan tukea muiden jäsenjärjestöjen toimintaa tarjoamalla apua esimerkiksi viestinnän ja nettisivujen ylläpitämisessä.

Yhteistyötä jatketaan työntekijän johdolla Pro-tukikeskuksen (mikäli heidän toimintansa saa rahoitusta ensi vuodelle), Kriisikeskus Osviitan, Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa muun muassa vaihtamalla tietoa ja järjestämällä yhteisiä tapahtumia, jolloin yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia tasapuolisesti. Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kanssa, mikäli yhteistyölle on edellytyksiä ja se edistää omalta osaltaan myös oman yhdistyksen toimintaa.

Työnantajayhdistyksen roolin vuoksi yhdistys kuuluu Sosiaalialan työnantajaliittoon, josta se saa tarvittaessa tukea ja neuvontaa työnantajuutta koskevissa asioissa.

11 Varainhankinta

Tärkein ja pääasiallisin oman varainhankinnan muoto on yhdistyksen YO-talolla järjestämät Leimaantumisbileet (Leimarit). Muun varainhankinnan muodostavat koulutustuotot, jäsen- ja kannatusjäsenmaksut sekä lahjoitukset. Uusia varainhankintamuotoja kehitetään hakemalla toimivia ja käyttökelpoisia malleja muista yhdistyksistä.

12 Avustukset

Tärkein toiminnan rahoitusmuoto on Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) myöntämä avustus, jolla katetaan suurin osa muun muassa sosiaalipalveluista ja työntekijästä aiheutuvista kuluista. Yhdistyksen toimintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen haetaan toiminta-avustuksia myös Tampereen kaupungilta ja naapurikunnilta sekä muilta avustuksia myöntäviltä tahoilta.