Toimintasuunnitelma 2011

Johdanto

Tampereen SETA ry on vuonna 1973 perustettu ja Tampereella toimiva ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö, jonka toimialueena on Pirkanmaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ja monimuotoisten perheiden tasa-arvoa ja perusoikeuksia. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, eikä yhdistyksen tarkoituksena ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistykselle tai sen toimintaan osallistuville.

Yhdistys on suurin valtakunnallisen SETA ry:n pääkaupunkiseudun ulkopuolisista alueellisista jäsenjärjestöistä ja samalla se on myös työnantaja, jolla on yksi osa-aikainen työntekijä. Yhdistys toimii omistamassaan liikehuoneistossa Tampereen ydinkeskustassa hyvien kulkuyhteyksien varrella.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tarjoamalla sosiaali- ja koulutuspalveluja, järjestämällä aihepiiriin liittyviä tapahtumia, tiedottamalla ja pitämällä yhteyttä viranomaisiin ja yhteisöihin, ja pyrkimällä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin osallistumalla keskusteluun ja päätöksentekoon.

Sosiaalipalvelut toteutetaan työntekijän ja vapaaehtoistoimijoiden voimin. Ne ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka perustuvat anonymiteettiin, maksuttomuuteen ja luottamuksellisuuteen. Yhdistyksen jäsenyys ei ole vaatimuksena palveluihin pääsylle vaan ne on suunnattu kaikille niistä kiinnostuneille ja niitä tarvitseville. Koulutuspalvelut ja tapahtumat toteutetaan myös työntekijän ja vapaaehtoistoimijoiden voimin ja ne koostuvat erilaisista maksullisista tai maksuttomista kursseista, luennoista, juhlista tai muista tapahtumista.

Vuoden 2011 keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu paikallistoiminnan ja -ryhmien herättäminen Häme-Pirkanmaan alueella, viestinnän – sekä ulkoisen että sisäisen – parantaminen ja vapaaehtoistoimijoiden motivointi ja rekrytointi. Muita tärkeitä tavoitteita on työntekijän mahdollinen kokoaikaistaminen, jäsenhankinnan tehostaminen, omaehtoisen varainhankinnan kehittäminen sekä yhdistyksen asioita hoitavien henkilöiden vastuualueiden selkeyttäminen yhdistyksen toiminnan laadun parantamiseksi.

1. Sosiaalipalvelut

1.1. Sosiaalisihteeri ja hänen tarjoamansa palvelut

Yhdistyksessä työskentelee osa-aikainen työntekijä, jonka tehtävänä on sosiaalipalvelu-, koulutuspalvelu- ja nuorisotoiminnan suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. Hän hoitaa asiakastyötä, vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja tukemista, yhteistyötä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa sekä sosiaali-, koulutuspalveluista ja nuorisotoiminnasta tiedottamisen.

Työntekijä tarjoaa tukea, ohjausta ja neuvontaa sitä tarvitseville asiakkaille, mutta ei tee terapiatyötä. Hän ohjaa asiakkaat tarpeen mukaan muun tuen tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin. Yhdistyksen työntekijän tekemä asiakastyö täydentää kunnallisia palveluja, joissa ei vielä tänäkään päivänä ole tarjolla erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt huomioon ottavia palveluja. Asiakastyö muodostuu pääosin puhelinneuvonnasta, asiakastapaamisista sekä sähköpostitse tapahtuvasta neuvonnasta ja asiakkaiden tarpeet vaihtelevat aina akuutista elämäntilanteeseen liittyvästä kriisistä tietoon yhdistyksen tarjoamista palveluista ja toiminnasta.

1.2. Vapaaehtoisten ylläpitämä puhelinpäivystys

Yhdistyksen puhelinpäivystystä hoitavat vapaaehtoistoimijat, jotka ovat tehtäväänsä koulutuksen saaneita ja vaitiolovelvollisia. He toimivat kuuntelijoina ja keskustelijoina sekä heiltä saa myös tietoa yhdistyksen palveluista, toiminnasta ja tapahtumista. He myös ohjaavat asiakkaan tarvittaessa muihin auttaviin tahoihin. Puhelinpäivystys on avoinna pari kertaa kuukaudessa ja se pyritään pitämään toiminnassa ympäri vuoden rekrytoimalla ja kouluttamalla lisää vapaaehtoisia.

1.3. Tukihenkilötoiminta

Tukihenkilötoimintaa ollaan oltu käynnistämässä jo pidemmän aikaa ja tämän sosiaalipalvelumuodon käynnistäminen onkin nyt resurssien puitteissa etusijalla. Vapaaehtoisia pyritään rekrytoimaan aktiivisemmin ja palvelua aletaan tarjota heti, jos tarvittava määrä tehtävään soveltuvia vapaaehtoisia on saatu koulutettua tehtävään. Koulutusta ja jatkuvaa tukea tehtävään pyritään järjestämään yhteistyössä sellaisen tahon kanssa, jolla on jo aiempaa kokemusta tukihenkilötoiminnasta ja sen haasteista. Tällä tavoin tukihenkilöiksi ilmoittautuneet ja tehtävään valitut vapaaehtoiset saisivat mahdollisimman hyvät pohjatiedot tukihenkilötoiminnasta ja toimintaa voitaisiin alkaa kehittää pitkäjänteisesti.

1.4. Vertaisryhmätoiminta

Vertaisryhmät tarjoavat mahdollisuuden tavata ja jakaa kokemuksia muiden samalla tavalla tuntevien ja ajattelevien ihmisten kanssa. Ryhmissä ihmiset saavat apua ja tukea oman identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistamiseen ja ne saattavat olla ainoa paikka, jossa heidät huomioidaan kokonaisvaltaisina ja jossa he voivat tuntea itsensä hyväksytyiksi. Vertaistuen tarve ja merkitys on erityisen suuri silloin kun omaa identiteettiä selvitellään ja siitä kerrotaan omalle sosiaaliselle verkostolle.

Toiminnassa olevia vertaistukiryhmiä ovat englanninkielisille maahanmuuttajille ja vaihto-opiskelijoille suunnattu kansainvälinen ryhmä, hengellinen ryhmä, mummolaakso, nuortenryhmä, nuorten aikuisten ryhmä, sateenkaariperhetapaamiset yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n kanssa, kaikille avoin tapaaminen (ns. avoimet ovet) ja transkahvila. Sukupuolivähemmistöille suunnattuja tukiryhmiä pyritään järjestämään yhteistyössä Transtukipisteen kanssa, esimerkiksi tarjoamalla tiloja heidän käyttöön. Jo toiminnassa olevilla ryhmillä pyritään pitämään hyväksi koettua ohjaajaparia vain yhden ohjaajan sijaan, jotta ryhmien toiminta pysyisi monipuolisena ja ohjaajien jaksaminen säilyisi hyvällä tasolla. Uusia ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan, mikäli niille löydetään tehtävään sitoutuneet ja innokkaat ohjaajat.

Jokaisen ryhmän toiminnasta vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset ohjaajat, joille tarjotaan mm. koulutusta ja tukea yhteistyössä valtakunnallisen SETA ry:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjaajat ovat tasaveroisia muiden ryhmän jäsenten kanssa ja heidän tehtävänään on toimia vertaistukena muiden ryhmän jäsenten tapaan sekä suunnitella ja järjestää toimintaa yhteistyössä työntekijän kanssa.

2. Koulutus- ja tietopalvelut

Koulutus- ja tietopalveluiden tarkoituksena on tarjota ja lisätä tietoa sekä avartaa ja syventää näkökulmia seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoliin ja perhemuotojen moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on myös lisätä ihmisten valmiuksia kohdata vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Päämääränä on – ihmisten tietoa lisäämällä ja ennakkoluuloja hälventämällä – parantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä monimuotoisten perheiden asemaa ja kohtelua.

Koulutuspalvelut muodostuvat työntekijän ja vapaaehtoisten kokemuskouluttajien pitämistä koulutuksista ja luennoista. Työntekijä ja kokemuskouluttajat saavat koulutuspalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen jatkuvasti uutta tietoa ja taitoa valtakunnalliselta kattojärjestöltään, jolla on palkattu koulutussuunnittelija. Työntekijän ja vapaaehtoisten muodostama kouluttajaryhmä osallistuu valtakunnallisen SETA ry:n täydennyskoulutuksiin säännöllisesti. Uudet rekrytoidut kokemuskouluttajat osallistuvat myös useimmiten kaksipäiväisinä järjestettäviin peruskoulutuksiin, joissa he saavat perustiedot ja -taidot tehtävästä suoriutumiseen.

Tietopalvelut koostuvat yhdistyksen ylläpitämästä kirjastosta sekä omasta materiaalituotannosta. Kirjaston aineisto pyritään pitämään ajan tasalla ja monipuolisena hankkimalla uusia teoksia sekä listattuna yhdistyksen nettisivuille, jotta tietoa etsivät saisivat oikeaa ja ajankohtaista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä monimuotoisista perheistä. Kirjaston tehtävänä on myös tukea vapaaehtoistoimijoiden tehtävistä suoriutumista tarjoamalla siihen liittyvää tietoa. Kirjasto on kaikkien käytettävissä ja aineistoa voi lainata maksutta. Yhdistys tuottaa kirjastoon omien esitteidensä lisäksi tarvittaessa ja resurssiensa puitteissa myös omaa materiaalia, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä monimuotoisiin perheisiin kuuluvien ihmisten kokemuksista ja arkipäiväisestä elämästä ainakin siltä osin kuin tietoa ei muualta ole saatavilla. Nettisivuille pyritään myös saamaan nykyistä enemmän ajankohtaisempaa ja tarpeellista tietoa, jotta se olisi helposti kaikkien saatavilla.

3. Nuorisotoiminta

Yhdistyksen nuorisotoiminta on ensisijaisesti suunnattu 14-21-vuotiaille ja se muodostuu pääosin nuorille suunnatusta vertaisryhmästä sekä päihteettömistä Alt-bileistä, jotka ovat aiempina vuosina olleet nuorten keskuudessa suosittuja tapahtumia ja kohtaamispaikkoja nuortenryhmän ulkopuolella. Valtakunnallisella SETA ry:llä on palkattu nuorisotyönkoordinaattori, joka suunnittelee ja tukee nuorille suunnattua toimintaa valtakunnallisesti yhdessä eri paikallisjärjestöjen nuorten kanssa.

Nuortenryhmä kokoontuu noin parin viikon välein ja ohjaajien jaksamisen parantamiseksi sille etsitäänkin useampia sitoutuneita ja innokkaita ohjaajia, jotka osallistuvat mm. valtakunnallisen SETA ry:n järjestämään erityiseen nuortenryhmien ohjaajille tarkoitettuun perus- ja täydennyskoulutukseen sekä myös muihin vertaisryhmän ohjaajana toimimista tukeviin tilaisuuksiin.

Alt-bileet ovat Nuortenryhmän tavoin nuorten omaehtoista toimintaa, joka tarkoittaa sitä, että nuoret itse osallistuvat näiden tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä aikuisen ohjaajan kanssa. Samalla nuorille tarjotaan mahdollisuus kerätä lisärahaa esimerkiksi yhteisen matkan tai muun heitä itseään kiinnostavan asian toteuttamiseen. Tapahtumat ovat ehdottomasti päihteettömiä ja niihin osallistuvien yläikäraja on 21 vuotta vaikka ne järjestetäänkin useimmiten jonkin paikallisen HLBTI-ravintolan tiloissa. Tapahtumia pyritään järjestämään nuorten oman halukkuuden mukaan.

4. Tapahtumat

Yhdistys pyrkii osallistumaan näkyvästi paikallisella tasolla homofobian vastaiseen päivään toukokuussa järjestämällä jotakin aiheeseen liittyvää, jolla saataisiin herätettyä keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista ennakkoluuloista. Mahdollisesti jonkinlainen keskustelu- ja koulutustilaisuus, esitteiden jakaminen, paikalliseen lehteen lähetettävä kirjoitus ja/tai jonkinlaisen muunlaisen tilaisuuden järjestäminen voisi olla hyvä tapa osallistua päivän tarkoituksen tukemiseen. Järjestämisessä otetaan huomioon muiden toimijoiden Tampereella järjestämät tapahtumat ja pyritään mahdollisesti järjestämään yhteistyössä jotain aktiviteettia. Lopullinen ohjelma ja sen toteuttamistapa on kuitenkin viime kädessä vapaaehtoisten järjestäjien päätettävissä.

Muita tapahtumia järjestetään, jos vapaaehtoisia järjestäjiä saadaan rekrytoitua riittävästi ja tapahtumille saadaan sponsoreita tai niiden järjestämiseen myönnetään avustuksia. Yhdistys pyrkii osallistumaan myös muiden järjestämiin tapahtumiin omalla panoksellaan.

5. Jäsenyys ja jäsenhankinta

Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2011 on varsinaiseksi jäseneksi liittyviltä opiskelijoilta, työttömiltä, eläkeläisiltä, varusmiehiltä ja siviilipalvelusmiehiltä 15 euroa ja muilta varsinaiseksi jäseneksi liittyviltä 20 euroa. Kannatusjäseniksi liittyvien yhteisöjen jäsenmaksu on 100 euroa. Jäsenmäärä on jo muutaman vuoden aikana pysytellyt noin kahdensadan molemmin puolin ja tämän toimikauden tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluukin sen nostaminen yli kolmeensataan jäseneen.

Jäsenyyttä tarjotaan tuttuun tapaan edellisenä vuonna jäsenmaksun maksaneille henkilöille lähetettävillä kirjeillä alkuvuonna, toimitilojen ilmoitustaululla, Leimareissa ja nettisivuilla. Jäsenyyttä harkitseville kerrotaan yhdistyksen palveluista ja toiminnasta sekä jäseneduista, joita pyritään edelleen hankkimaan lisää. Jäsenmäärää seurataan hallituksessa aktiivisesti läpi vuoden ja tarvittaessa hallitus nimeää erillisen jäsenhankintaryhmän, joka yhdessä hallituksen ja muiden työryhmien kanssa kehittää uusia jäsenhankintamuotoja sekä toteuttaa erilaisia kampanjoita jäsenmäärän kasvattamiseksi.

Jäsenet muodostavat tietenkin koko yhteisön, joten yhdistyksen toiminnan ja jäsenmäärän kasvattamisen yhtenä edellytyksenä on tämän yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden korostaminen ja kasvattaminen. Tämän vuoksi jäsenille järjestetään kesällä tai viimeistään syksyn aikana jäsenilta, jossa he voivat tutustua paremmin toisiinsa ja yhdistyksen toimintaan. Samalla jäseniä voidaan paremmin kasvotusten aktivoida mukaan myös toiminnan järjestämiseen pelkän jäsenmaksun maksajan roolin sijaan.

6. Toimitilat ja yleistoiminta

Yhdistys toimii omistamassaan liikehuoneistossa Tampereen ydinkeskustassa osoitteessa Kuninkaankatu 15 A T1. Toimitilat käsittävät työntekijän työhuoneen, jossa hoidetaan mm. työntekijän asiakasvastaanotto ja puhelinneuvonta sekä puhelinpäivystys, ja kokoontumistilana toimivan tupakeittiön, jossa mm. vertaisryhmät ja hallitus kokoontuvat ja jossa on myös yhdistyksen kirjasto. Toimitilat ovat päihteettömiä tiloja, joissa ei saa yöpyä.

Toimisto on avoinna muutaman tunnin viikossa avointen ovien aikaan, jolloin voi käyttää kirjaston palveluita ja tutustua yhdistyksen toimintaan ja toimijoihin. Pyritään keksimään jotakin ratkaisua, joka mahdollistaisi toimiston aukioloaikojen laajentamisen muutaman vuoden takaiselle tasolle. Aukioloaikoina toimisto olisi vierailijoiden lisäksi etenkin vapaaehtoisten käytössä, joka mahdollistaisi ainakin perustoiminnan ylläpitämisen kannalta tärkeän vapaaehtoistoimen, esimerkiksi hallituksen nimeämien vapaaehtoisten toimistosihteerien töiden, hoitamisen yhdistyksen toimitiloissa. Aukioloajoista tiedotetaan selkeästi yhteistyötahoille, mm. kouluihin ja toisiin yhdistyksiin.

7. Hallinto, työnantajuus ja vapaaehtoistoimijat

Sääntömääräiset ja ylimääräiset jäsenkokoukset käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä ja ohjaavat päätöksillään yhdistyksen toimintaa ja taloutta. Maaliskuussa pidettävän kevätkokouksen tehtävänä on päättää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Marras-joulukuussa pidettävä syyskokous päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä, valitsee yhdistyksen hallitukselle varapuheenjohtajan, kolme hallituksen jäsentä sekä yhden varajäsenen sekä valitsee kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä.

Hallitus vastaa yhdistyksen työnantajuudesta, taloudesta ja toiminnasta yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja jäsenkokousten päätösten mukaisesti sekä myös suunnittelee, kehittää ja järjestää yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia yhdessä työntekijän, vapaaehtoistoimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Hallitus pitää kokouksia vähintään kerran kuussa ja tarpeen mukaan tiheämminkin. Hallitus laatii heti alkuvuodesta selkeän keskinäisen tehtävänjaon ja asioiden käsittelyn sekä toimeenpanon edistämiseksi perustaa erilaisia tarpeelliseksi katsomiaan työryhmiä, joihin yritetään saada mukaan tarpeen ja työryhmän luonteen sitä edellyttäessä aktiivisia vapaaehtoisia myös hallituksen ulkopuolelta. Jokaiseen työryhmään kuuluu kuitenkin vähintään yksi hallituksen jäsen, joka toimii työryhmän ja hallituksen välisenä yhteyshenkilönä. Lisäksi oman ja tulevien hallitusten toiminnan kehittämiseksi laaditaan yhdistystä ja sen hallintoa käsittelevä kansio, josta löytyy tietoa yhdistyksestä, sen toimintaperiaatteista ja linjauksista sekä myös yhdistyslaki ja siihen liittyviä oleellisia tulkintoja.

Työsuhteen jatkuvuuden turvaaminen ja työntekijän jatkuva kouluttautuminen ovat ensisijaisia tehtäviä sosiaali- ja koulutuspalveluiden ja nuorisotoiminnan korkean laadun varmistamiseksi. Työntekijän esimiehenä toimii puheenjohtaja ja hänen ollessaan estynyt, hoitaa toimii varapuheenjohtaja hänen varahenkilönään. Työnantajuutta pyritään kehittämään kuulumalla Sosiaalialan työnantajaliittoon, yhteistyöllä valtakunnallisen SETA ry:n kanssa sekä kouluttautumalla.

Vapaaehtoistoimijat hoitavat suurimman osan yhdistyksen sosiaali- ja koulutuspalveluista sekä myös muista toiminnoista. Vapaaehtoistoimijat hoitavat yhdistyksessä useita vastuullisia tehtäviä yhtä aikaa ilman työyhteisön tai työsuhteen tarjoamaa tukea. He toimivat mm. ryhmänohjaajina, puhelinpäivystäjinä, kouluttajina, tiedottajina, sähköisten tietoverkkojen tekijöinä ja -ylläpitäjinä, jäsenlehden tekijöinä, toimistosihteereinä, taloudenhoitajina, hallituksen jäseninä, jäsenrekisterinhoitajina, siivoajina, postittajina, remontoijina, tavaran hankkijoina ja tapahtumien järjestäjinä. Vapaaehtoistoimijoita pyritään löytämään lisää ja pitämään myös vanhat vapaaehtoistoimijat mukana. Heille tarjotaan virkistäytymistilaisuuksia, ohjausta ja vertaistukea sekä sijaisjärjestelyjä oman jaksamisen turvaamiseksi. Vapaaehtoistoimijoille hankitaan talkoovakuutus.

8. Viestintä

8.1. Sisäinen viestintä

Sisäinen tiedotus on vuorovaikutteista jäsenpalvelua, jonka avulla yhdistys kertoo jäsenille ja myös vapaaehtoistoimijoille toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Sillä varmistetaan myös jäsenten tasavertainen mahdollisuus osallistua yhdistyksen asioista päättämiseen ja toimintaan. Sisäisen tiedotuksen avulla pyritään parantamaan jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta, pysyvyyttä sekä kiinnostusta yhdistyksen toimintaan.

Sisäistä tiedotusta ja yhteydenpitoa hoidetaan muun muassa jäsenille lähetettävillä jäsenkirjeillä ja jäsenlehdellä, ilmoittelemalla paikallislehden järjestöpalstalla ja eri paikoissa sijaitsevilla ilmoitustauluilla, nettisivuilla ja sähköpostitse.

8.2. Ulkoinen viestintä

Viestintää tarvitaan kertomaan yhdistyksen toiminnasta myös ulkopuolisille ja sen avulla voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja lisätä yhdistyksen tunnettuutta. Viestinnässä pyritään korostamaan avoimuutta, jolla toivotaan olevan myönteinen vaikutus vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja tämä voisi olla myös erittäin hyvä jäsenhankintakeino.

Ulkoista viestintää toteutetaan muun muassa laatimalla esitteitä, kirjoituksia lehtiin ja päivittämällä nettisivuja aktiivisesti. Jäsenlehteä tehtäessä otetaan huomioon erityisesti sen toimiminen myös yhdistyksen käyntikorttina ulkopuolelle, joten sisältöön ja ulkoasuun panostetaan aiempaa enemmän.

9. Yhteistyö ja muihin järjestöihin kuuluminen

Yhdistys on valtakunnallisen SETA ry:n jäsenjärjestö ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista ja luomaan kattojärjestöönsä keskustelevaa ja yhteistyökykyistä ilmapiiriä muun muassa osallistumalla aktiivisesti jäsenjärjestötapaamisiin ja yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Pyrkimyksenä on myös omien resurssien mukaan tukea muiden jäsenjärjestöjen toimintaa tarjoamalla apua esimerkiksi viestinnän ja nettisivujen ylläpitämisessä.

Yhteistyötä jatketaan Aids-tukikeskuksen, ev.lut. srk:n, Transtukipisteen, HOT ry:n, Pro-tukikeskuksen, Kriisikeskus Osviitan, Tampereen kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa muun muassa vaihtamalla tietoa ja järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia, jolloin yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia tasapuolisesti. Yhteistyötä pyritään saamaan myös opiskelijaryhmä Sekavan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kanssa, mikäli yhteistyölle on edellytyksiä ja se edistää omalta osaltaan myös oman yhdistyksen toimintaa.

Työnantajayhdistyksen roolin vuoksi yhdistys kuuluu Sosiaalialan työnantajaliittoon, josta se saa tarvittaessa tukea ja neuvontaa työsuhdetta koskevissa asioissa. Yhdistys kuuluu kansainväliseen ILGA-järjestöön.

10. Varainhankinta

Tärkein ja pääasiallisin oman varainhankinnan muoto on yhdistyksen YO-talolla järjestämät Leimaantumisbileet eli Leimarit. Leimareiden tuotosta osa voidaan siirtää jäsenkokouksen vuonna 2007 perustamaan rahastoon esimerkiksi mahdollisen toimintaa varten soveltuvamman toimitilan hankkimista varten. Muun varainhankinnan muodostavat koulutustuotot, jäsen- ja kannatusjäsenmaksut sekä lahjoitukset.

Uusia varainhankintamuotoja kehitetään hakemalla toimivia ja käyttökelpoisia malleja muista yhdistyksistä. Leimareiden rinnalle yritetään keksiä myös toisenlaisia bileitä, joista olisi tarkoitus saada toiseksi tärkein oman varainhankinnan muoto.

11. Avustukset

Tärkein toiminnan rahoitusmuoto on Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) myöntämä avustus, jolla katetaan suurin osa muun muassa sosiaalipalveluista ja työntekijästä aiheutuvista kuluista. Yhdistyksen toimintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen haetaan toiminta-avustuksia myös Tampereen kaupungilta ja naapurikunnilta sekä muilta avustuksia myöntäviltä tahoilta. Mikäli avustukset jäävät budjetoitua pienemmiksi niin hallituksen tulee tehdä realistinen käyttötalousarvio, jonka se esittää myös kevätkokoukselle. Työntekijän palkkaan saatujen avustusten jäädessä odotettua pienemmiksi, tulee hallituksen ryhtyä sosiaalisihteerin työtä koskeviin kustannussäästöihin lain ja työehtosopimuksen asettamissa rajoissa